Política pública utaq política pública nisqa kamachiyqa, kamachiywan, normas institucionales nisqawan ima, kamachiy kamachiywan, normas institucionales nisqawan ima, juk suyup kamachiq kamachiqninkunap ruwayninkunata, juk clase de cuestiones nisqawan ima ruwasqankumanta, kamachiymanjina. Tukuypiqa, política pública nisqapa teqsinmi, derecho nacional básico nisqaman hapipakuymi, chaynallataqmi kamachikuykunata ruwaypas, imaynam Estados Unidospa kamachiyninpas. Huk razonkunan kanku interpretaciones nisqakuna hinallataq sistemas judiciales nisqakuna, chaykunatan generalmente kamachikuykunawan chaskinku[1].

Huk t’aqa yachaqkunan kay simita defininku huk sistema hina, chaypin kashan “planes de acción, procedimientos legislativos, leyes y prioridades de financiamiento nisqakuna ima asuntomantapas, chaytaqa ruwanku agencia gubernamental otaq mayqen representantenpas”. Chhaynapin nisunman, políticas públicas nisqakunaqa “constituciones, estatutos, sentencias judiciales” nisqakunapin kashan[2].

Estados Unidos suyupiqa manan kay hamutayqa manan chay ruwaykunamantachu riman, chay políticas nisqakuna ruwasqamanta, Chaymantaqa aswanta mastarikun, kikin proceso de decisiones nisqatapas hinallataq gobiernoq decisionninkunata t’aqwiytapas. Yachay disciplina kasqanraykum, política pública nisqataqa, pachantinpi hatun hatun yachaywasikunamanta yachachiqkuna, yachaqkuna ima, política pública nisqa yachaywasikunapi yachanku. Asociación Profesional Americana de Practicantes, Investigadores, Yachaysapakuna, Yachaqaqkunapas Asociación de Análisis y Gestión de Política Pública nisqa sutichasqa.

gobiernopa ruwayninkuna llamk'apuy

Formulación de políticas públicas nisqa ruwayqa sasachakuyniyuq, achka ruwayniyuq ima. Chayqa achka runakunapa, chaypi kaq huñukunapa hukllanakuyninmi, paykunam atipanakunku hinaspa yanapanakunku, chaynapi tanteaqkunata huk hina ruwanankupaq. Kay sapan runakuna, qutukunapas imaymana ruwaykunata, yanapakuykunata ima llamk’achinku ima munasqankuta hunt’anankupaq, chaymanta lliwpa qayllanpi posiciónninkuta defiendespa, Hinaspa maskhay educayta chay causapi yanapaqkunata, contrariokunatapas, hinallataq movilizayta aliadokunata huk causata yanapanankupaq. Sapa kutim, política pública nisqapa kayninpa necesidadninqa pachapa risqanman hina wiñan. Ñawpaqqa manapaschá karqanchu ima ruwaypas sasachakuykuna mana kananpaq, ichaqa kunan pacha tecnologiakunawanmi chay sasachakuykunata allichanapaq tarikunman. Políticas públicas nisqakunaqa aswan facilmi paqarichiyqa, huk huch’uy huñu runakunata afectayta munaspaykiqa[3].

Política pública nisqaqa yachay yachaymi llamk'apuy

Política pública nisqa lista de disciplinas académicas nisqaman urmasqanmanta qhawarispan, estudio ruwasqanpiqa askha elementokunatan apamun, askha campokunamanta, ciencias sociales nisqamanta hamut’aykunamantawan, chaypin kashan economía, sociología, economía política, programakuna chaninchana, análisis de políticas, administración pública nisqakuna, qosqa tukuy kay llankaykunata churashkamanta Kamachiy, kamachiy, kamachiy llankaywan ima llakikunamanta. Chaynallataqmi, políticas públicas nisqamanta yachayqa ciencia política nisqamanta utaq economía nisqamanta hukniraymi, chaymi teoría nisqa ruwayman churaspa churaypi yuyaykukun. Política pública nisqamanta aswan achkan maestría, doctorado nisqa gradokuna kaptinpas, achka hatun yachaywasikunapas kanmi, política pública nisqapi pregrado nisqa yachaykunata quq[4].

Pukyukuna llamk'apuy

  1. https://civiced.org/project-citizen/what-is-public-policy
  2. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3727996
  3. https://books.google.ps/books?id=pBxcDwAAQBAJ&pg=PT15&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false
  4. https://www.researchgate.net/publication/236133988_Transparency_and_Accountability_in_Economic_Development_Efforts_Causes_with_Consequences
"https://qu.wikipedia.org/w/index.php?title=Política_pública_nisqa&oldid=653047" p'anqamanta chaskisqa (Wikipedia, Qhichwa / Quechua)