Pawa icha Wallpay nisqaqa imayaypi icha llikachapi, icha chay hina organizasqa imayaypi icha llikapi hukllachasqa elementokunap churakuyninmi, tantanakuyninmi.[1] Material pawakuna nisqakunaqa runap rurasqan imakunam, ahinataq wasikuna, makinakuna, pachamamapi kaq imayaykunapas ahinataq kawsaq kawsaqkuna, qiqllakuna, q'illaykuna. Abstracto nisqa pawakunaqa antañiqiq hamut'aypi, musiku nisqapipas willaypa pawankunatam churan. Ruwaypa layakunaqa huk hierarquía (hukmanta achka tinkiykuna cascada), achka-achka t'inkikunayuq llika, icha huk rejilla nisqa, espaciopi vecino kaq componentekunapura tinkiykuna rikuchiq.

ADN moléculap pawanqa ancha allinmi llamk'ananpaq.

Chaqnana-apaq llamk'apuy

 
Ñawpa pachamanta sami mikuna wakaychina wasi
 
Paris llaqtapi Saint-Séverin inlisyapa gótico tawa rakiyuq chakasqa costillayuq bóvedakuna

Kawsay yachaymanta llamk'apuy

 
Inti raymipa t'ika umanta ruraq huch'uy k'anchariq q'illu t'ikakunap espiral nisqapi churasqa kayninqa ancha ordenasqa pawa nisqap rikch'ayninmi, chaymi llapa kawsaqkunata riqsichin.[2]

Chaqllisinch'imanta llamk'apuy

 
Dopamina nisqapaq tullumanta fórmula

Yupay yachaymanta llamk'apuy

Takimanta llamk'apuy

 
Chopinpa Preludiokunamanta huk motivo, Op. 28 no.6, barras 1–3

Willaku llamk'apuy

 
Sapallan t'inkisqa lista nisqapiqa sapa elementoqa willay chaniyuqmi, qatiq elementoman rikuchiqmi.

Pukyukuna llamk'apuy

  1. structure, n.". Oxford English Dictionary (Online ed.). Retrieved 1 October 2015.
  2. Urry, Lisa; Cain, Michael; Wasserman, Steven; Minorsky, Peter; Reece, Jane (2017). "Evolution, the themes of biology, and scientific inquiry". Campbell Biology (11th ed.). New York: Pearson. pp. 2–26. ISBN 978-0134093413.
"https://qu.wikipedia.org/w/index.php?title=Pawa&oldid=658646" p'anqamanta chaskisqa (Wikipedia, Qhichwa / Quechua)