Ika suyu llamk'apuy

Pruwinsya Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Chincha 169,099 97.2 4,597 2.6
Ika 274,804 94.3 16,200 5.6
Naska 48,143 91.5 4,303 8.2
Palpa 10,752 92.1 902 7.7
Pisqu 107,612 95.2 5,192 4.6
Llapan 610,410 95.0 31,194 4.9

/1 Rimaqkuna: 5 / 5+ wata

/2 Indihina simi: qhichwa simi, aymara simi, ashaninka simi icha huk indihina simi (mana hawa simi)

Pukyu: [1]

Chincha pruwinsya llamk'apuy

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Alto Larán 5,111 93.3 359 6.6
Chawin 522 50.2 515 49.5
Chincha Alta 52,772 98.2 862 1.6
Chincha Baja 10,674 97.7 228 2.1
El Carmen 10,028 95.8 419 4.0
Grocio Prado 18,027 98.6 224 1.2
Mura Tampu 4,177 99.1 29 0.7
Musuqllaqta 44,823 96.4 1,650 3.5
Sunampi 21,335 99.4 111 0.5
Wakarpana 1,232 87.3 178 12.6
Yanaq 398 94.8 22 5.2
Llapan 169,099 97.2 4,597 2.6

Ika pruwinsya llamk'apuy

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Ika 109,826 95.6 4,889 4.3
La Tinguiña 25,813 92.4 2,091 7.5
Los Aquijes 14,131 96.6 476 3.3
Ocucaje 3,158 96.3 117 3.6
Pachakutiq 5,242 97.3 138 2.6
Parcona 42,723 94.0 2,676 5.9
Pueblo Nuevo 4,088 97.9 72 1.7
Salas 13,831 86.1 2,201 13.7
San José de los Molinos 5,261 96.0 218 4.0
San Juan Bautista 10,874 96.4 394 3.5
Santiago 19,228 91.0 1,894 9.0
Subtanjalla 15,968 94.1 987 5.8
Tati 3,660 98.9 35 0.9
Yauca del Rosario 1,001 98.7 12 1.2
Llapan 274,804 94.3 16,200 5.6

Naska pruwinsya llamk'apuy

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Changuillo 1,456 82.0 315 17.7
El Ingenio 2,451 92.1 206 7.7
Marquna 10,690 90.9 1,052 8.9
Naska 22,249 92.8 1,642 6.8
Vista Alegre 11,297 91.1 1,088 8.8
Llapan 48,143 91.5 4,303 8.2

Palpa pruwinsya llamk'apuy

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Llipata 1,139 89.9 128 10.1
Palpa 6,059 92.3 490 7.5
Río Grande 2,315 92.5 187 7.5
Santa Krus 879 90.8 88 9.1
Tibillo 360 97.6 9 2.4
Llapan 10,752 92.1 902 7.7

Pisqu pruwinsya llamk'apuy

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Humay 4,485 91.6 402 8.2
Independencia 10,245 92.4 833 7.5
Paraqas 3,147 85.2 480 13.0
Pisqu 48,566 97.5 1,156 2.3
San Andrés 11,455 97.4 298 2.5
San Clemente 15,675 91.0 1,521 8.8
Tupaq Amaru Inka 12,527 96.4 456 3.5
Wankanu 1,512 97.0 46 3.0
Llapan 107,612 95.2 5,192 4.6

Kaypipas qhaway llamk'apuy

Pukyukuna llamk'apuy

  1. www.inei.gob.pe/
  Ika suyu  
Uma llaqta: Ika
Pruwinsyakuna: ChinchaIkaNaskaPalpaPisqu
Amachasqa sallqa suyukuna: Paraqas mama llaqta risirwa
Quchakuna: Wakachina qucha
Mayukuna: Ika mayuPisqu mayu
Wat'akuna: San Gallán wat'aBallestas wat'akunaLa Vieja wat'aChincha wat'akuna
Mawk'a llaqtakuna: Naska siq'ikunaPukatampuQhawachi
  Suyukuna (Piruw)  
Amarumayu · Anqash · Apurimaq · Ariqipa · Ayakuchu · Ika · Kashamarka · Lampalliqi · Lima · Luritu · Mayutata · Muqiwa · Pasqu · Piwra · Punu · Qispi Kay · Qusqu · San Martín · Sunin · Taqna · Tumpis · Ukayali · Wankawillka · Wanuku
"https://qu.wikipedia.org/w/index.php?title=Ika_suyupi_rimaykuna&oldid=662914" p'anqamanta chaskisqa (Wikipedia, Qhichwa / Quechua)